lauantai, 28. kesäkuu 2008

Iloisia perhetapahtumia

Taas on tultu huomaamaan, että kasvatustekniikkani on paras mahdollinen: jätän kasvit rauhaan aina viikoksi pariksi kerrallaan. Itse asiassa en tehnyt sitä tahallani, olen vain ollut reissussa ja muut ajat niin väsynyt ettei ole napannut tehdä mitään kodinhoitotoimia.

Tästä huolimatta tai siitä johtuen minua odotti onnenbambumaljassa iloinen yllätys kun menin kuikuilemaan vedentasoa:

Vanhin yksilö pukkaa pienokaista tuolta alhaalta. Olen kuullut moisesta vaan en ennen nähnyt. Mukavaa :)
Pitää sen kunniaksi taas pestä nuo juuret. Vaihdoin tuon astian joku aika sitten aivan eri malliseen, minkä jälkeen on jostain syystä ollut paljon tuollaista mähmää noissa varsissa ja juurissa.

Parvekkeella minulla on olleet kasvamassa heitteille jätetyt valkoapilat (jotka nakkasin multiin tarkastaakseni tulisiko siitä mitään ja koska siemenet maksoivat 40 senttiä).
Ei vettä pariin viikkoon, vaan silti kun nyt menin tarkistamaan valmistautuneena nakkaamaan koko rojektin roskiin, löytyi tällainen minipuska:

Ne ovat hengissä! Eivät kylläkään minusta paljoakaan muistuta valkoapiloita, eivät edes pieniä sellaisia. Oh well! Rikkaruohoja ne valkoapilatkin on.

Myös mysteerinen krakataukukkani kukkii hulluna, kai saadakseen huomiota tms.

Uusi lisäys kaartiin, eli kultaköynnös, istui keittiössä odottamassa sijoitusta varsinaiseen paikkaansa viikon ajan ja nyt nostin sen seinälle väliaikaisessa hämärässä viritelmässä, joka ärsyttää suuresti:

Kaverilta saanen seinäamppelin. Siihen hamaan päivään roikkukoon viritelmässä.

Nyt jatkaisi itse asiaa eli kodinhoitoa.

keskiviikko, 18. kesäkuu 2008

Kukkasia joka lähtöön

Onko söpömpää nähty? :D

Ensin...

...twäng!

Mysteerisen kasvin hassuja kukkia. Tuolla sisällä on kaksi hedettä ja emi, ja pikkusiveltimellä, jolla on koitettu jo kärpäsloukunkin kukkaa keinopölyttää, sitä suttailin. Tuskin siitä mitään tulee.

keskiviikko, 18. kesäkuu 2008

Alussa oli lista

Kasvit ovat lähellä sydäntäni, varsinkin sellaiset jotka kukoistavat kyseenalaisissa hoivissani (ne jotka eivät kukoista vaan kuolevat pois jäävät yhtä poikkeusta lukuunottamatta välittömästi unholaan inhottavina rikkaruohoina joista ei ollut somistamaan kotiani ;) ) Varsinkin näin kesäisin kasvit tuovat paljon ilonaiheita, kun kasvukausi on kovimmillaan ja kukkaa ja muuta pukkaa. Ajattelin nyt jakaa näitä ilon ja onnen hetkiä (ja sitten talvella niitä surullisia kun kasvit kuihtuvat ja pahimmillaan kuolevat poies).

Nyt kuitenkin itse blogin tähtösiin eli jotenkin hengissä säilyneisiin huonekasveihin tai sellaisiksi pyrkiviin. Tässä kuvat kämpässäni tällä hetkellä asustavista:

aloe vera, yllärilahjana saatu. En osaa pitää sitä hyvänä, kun on noin laiha

anopinkieli, kotoa varastettu. Koki muutama kuukausi sitten väkivaltaa ja varsi napsahti poikki. Onneksi latva kasvatti juuret vesilasissa ja kuukausi sitten kasvi pääsi uuteen ruukkuun.

kirjojuoru (Tradescantia zebrina), tunnetaan myös yliopistonalottajaiskukkana ja on nykyään paljon kärsineempi, koska sai liikaa aurinkoa ja on toipumassa tästä kokemuksesta pikkuhiljaa

kodinonni, joka kukkii kukkimistaan, hassu pikku kasvi. Saatu syntymäpäivänä huhtikuussa ja on puskaantunut sen jälkeen hurjasti! Mukava muuten mutta roskaa paljon, koska kukat kuihtuvat ja tippuvat yhtä nopeasti kuin uudet syntyvät.

kuparilehti (Epizcia cupreata). Saatu muuten vain lahjaksi muutama kuukausi sitten, ja on ehkä vähän hassun näköinen yhden vartensa tähden, mutta ainakin se kasvaa nopeasti.

nukkatyräkki l. tuhma poika (Euphorbia leuconeura) Äidin kulta. Olen kasvattanut sen siemenestä asti, ja tähän kokoon (varsi on 28 cm korkea) se on kasvanut neljässä vuodessa. Pudotti juuri ennen kuvan ottamista lehtiä runsaasti, kun sai liikaa aurinkoa.

onnenbambu l. traakkipuun oksa (x3) Vanhin, joka on ilmeisesti eri lajiketta kuin pienemmät, alkaa olla jo naurettavan pitkä.On ilmeisesti hieman liian varjoisassa paikassa, kun lehdet noin roikkuvat.

pääsiäiskaktus, joka on aina vain kitunut hiljalleen pois. On melkein yhtä vanha kuin peikonlehti, ja kukkinut kerran elämässään, ruoja.

peikonlehti, josta sain vasta ihan hiljattain tietää, että se on myrrrkyllinen. Ei enää paljoa innosta käsitellä suurikokoista kasvia. On tainnut saada liian vähän vettä mullanvaihtojen jälkeen, kun pukkaa aina vain uusia ilmajuuria. En muutakaan selitystä keksi.

rahapuu, myös muuten vain lahjana saatu viime talvena. Pieni mutta pippurinen. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Tosin alkukesä oli liiankin valoisa, kun pikku raukka sai liikaa aurinkoa (mistä punaiset läikät ovat muistona).

saint paulia (x3), joista kuva tulossa
ja pari mysteerikasvia joiden nimet eivät ole tällä hetkellä tiedossa

kasvin, josta jouduin nämä pistokkaat napsimaan mädätettyäni juuret ylikastelulla, antoi kaverini minulle ja kutsui tulilatvaksi. Tulilatvasta ei tainnut kuitenkaan olla kysymys, eikä myöskään kohta mistään muustakaan kuin mullasta, ellei laseihin ala ilmestyä juuria.

tämän komeasti kukkivan kasvin sain lahjaksi talvella, ja nimessä oli muistaakseni sana krakatau (niin kuin se tulivuori). Yllätys olikin suuri kun se nyt kesällä alkoi kukkia multien ja ruukun vaihdon jälkeen.

Lisäksi löytyy pari mehikasvia jotka ovat tuntemattomia, voivat huonosti ja kohta varmaan poistuvat luonnon kiertokulkuun.

Lista on lyhyt ja minua voitaneen näin ollen kutsua aloittelijaksi kasvien suhteen, vaikka ensimmäiset kasvini (joista elossa on vielä peikonlehti) olen hankkinut 5 vuotta sitten. Noo, puolustukseksi (jota ei tarvita) sanottakoon että vaihdan opiskelijana asuntoa usein ja kasvit kärsivät muutoista sekä kuivasta ja kuumasta kerrostaloilmasta.

Eräänlaista toiveiden listaakin olen vähän laatinut kukkien suhteen. Olen onnistunut tappamaan kaksi kärpäsloukkua ja sellainen on saatava uusi, koska ko. kasvit ovat mielestäni lystikkäitä vaikkeivat kauhean kauniita olekaan (edes kukkiessaan tai vähiten silloin). Bonsaipuu on myös saatava (tai malsai jos tarkkoja ollaan, koska bonsain kasvattaminen siemenestä/pistokkaasta ei kiinnosta). Bonsaipuun hoitointoani olen purkanut poikaystävän bonsaihin, joka onkin kukoistava pikkupuu. Lisäksi olen viimeaikoina kaivannut keittiön tyhjälle seinälle seinäamppeliin yhtä tai mielummin kahta kultaköynnöstä, ja sellaisen olenkin näillä näkymin saamassa.

Tämmöisiä kasviajatuksia täällä, palaan tarkemmin asiaan.

Kasvikuntaan kuuluvat ystäväni

Iloisia perhetapahtumia

Kukkasia joka lähtöön

Alussa oli lista

Muualla

Blogi-arkisto

Sivut

Henkilötiedot

Tagipilvi